Select Page

Kuulla on erittäin voimakas vaikutus maahan ja ylipäätänsä olemassaoloomme. Vaikka maa on suurempi kuin kuu ja sillä on kuun sekä maan välisessä yhteydessä suurempi merkitys, olisimme pulassa ilman kuuta. Kuuhun liittyy paljon uskomuksia ja tarinoita, ja tuo öisin taivaalla möllöttävä pallo on herättänyt ihmetystä, ihailua ja jopa kauhua vuosituhansien ajan.

Kuuta on tutkittu paljon, ja sen liikkeiden seuraaminen monelle mielenkiintoinen ja rakas harrastus. Vaikka taivaankappaleet eivät yleisesti ottaen kiinnostaisikaan, on kuulla oma, erityinen asemansa: kuuhun on matkustettu ja kuu näyttäytyy säännöllisin väliajoin. Erilaisissa pikkulapsille suunnatuissa kirjoissa ja piirretyissä tv-ohjelmissa esiintyvän kuun oppii tunnistamaan jo varhain, ja myöhemmin kuun oppii osoittamaan myös taivaalta.

Alun perin kuun liikkeiden seuraaminen toimi käytännön apuvälineenä arjen rytmittämisessä. Agraariyhteiskunnassa, jossa kylvö, kasvukausi ja sadonkorjuut jaksottivat elämää, oli kuu keskeisessä asemassa. Vanhan kansan uskomuksen mukaan kuun kierron neljäs viikko on ”kurja”, eikä silloin kannata istuttaa mitään, sillä väitetään, ettei taimi juurru tuolloin kunnolla. 

Kuun kulku ja vaiheet

Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja 365 kertaa vuodessa. Kuu kiertää maapalloa yhden kerran kuukaudessa ja 12 kertaa vuodessa. Tämän tiedon valossa onkin loogista, että kuukauden nimi on nimenomaan kuukausi.

Kuu on auringon jälkeen toiseksi kirkkain avaruudenkappale, joka näkyy maahan. Se näyttää maahan aina saman puolensa. Kuun eri vaiheet riippuvat siitä, mistä suunnasta aurinko sitä valaisee ja siitä riippuu, minkä näköisenä se esittäytyy maalle.

Kuusta käytetään erilaisia nimityksiä riippuen siitä, millaisena se näyttäytyy maahan. Perusvaiheet ovat uusikuu, täysikuu, yläkuu ja alakuu. Se, miten päin kuun sirppi näkyy taivaalla, kertoo, onko meneillään ala- vai yläkuun aika.

Muistisääntönä voi esimerkiksi vetää pystysuoran viivan mielessään sirpin vasemmalle puolelle. Jos siitä muodostuu K-kirjain, on kyseessä alakuu, joka kutistuu. Jos tulee P-kirjain, se pullistuu eli on yläkuun aika. Alakuu on 1-2 viikkoa täysikuun jälkeinen aika, ja yläkuu on 1-2 viikkoa täysikuuta edeltävä aika.

Kuukalenterit

Kuukausikalenterimme perustuu kuun liikkeisiin. Se ei ole kuitenkaan täydellinen, sillä kuun kierrossa on todellisuudessa hieman yli 27 vuorokautta. Määrä on suhteellisen pieni, sillä 200 vuodessa heittoa on yhteensä kokonaisuudessa vain yhden vuorokauden verran.

Heprealaisten ja islamilaisten kalenterit on tehty kuun liikkeiden seuraamiseksi. Muslimit odottavat joka vuosi innolla uuden kuun syntymistä erityisesti ramadanin pyhän paastokuukauden aikaan. Myös useissa muinaisissa, sittemmin kadonneissa kulttuureissa, kalenterit laadittiin kuun avulla. Luonto ja luonnonilmiöt ovat aina rytmittäneet eläinten ja ihmisten elämää tavalla tai toisella.

Kuun vaikutukset maahan

Maan ja kuun vetovoimat ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä vaikuttaa maassa muun muassa nousu- ja laskuvesiin. Kuun vetovoima vaikuttaa voimakkaammin sille puolelle maapalloa, jota se on lähimpänä ja heikommin kauimpana olevalle puolelle. Tiedemiehet ovat jopa kertoneet, että muinoin laskuvesien aikana rannalle jääneet eläimet keksivät selviytymismenetelmän maalla, minkä seurauksena maapallolle syntyi uusia lajeja.

Magneettikenttien vaikutuksesta toisiinsa maa pysyy aisoissa ja kiertää akselinsa ympäri tasaisesti. Jos kuuta ei olisi olemassa, maa alkaisi heittelehtiä ilman säännönmukaisuutta ja vuodenajoista saataisiin luopua. Tämä olisi kuitenkin pieni murhe, sillä ennen pitkää koko maapallo peittyisi lumesta ja jäästä.

Kenelle kuun liikkeiden seuraamisesta voi olla hyötyä?

Joku kertoo olevansa kuuhullu ja toinen leipoo pullansa yläkuun aikaan. Kuun liikkeitä on käytetty hyödyksi monissa arkisissa asioissa. Kuun vaiheita hyödynnettiin ennen vanhaan nykyistä enemmän esimerkiksi maataloudessa ja puutarhan hoidossa. Erilaisen asentojen aikoina tehtiin erilaisia töitä.

Kylvöä, kasvatusta ja viljelyä ajatellessa perussääntönä on, että yläkuu kasvattaa, alakuu hävittää ja täysikuu valaisee. Kuun vaiheiden seuraaminen on otettu uudelleen laajempaan käyttöön luomuviljelyn yleistyessä.

Kuten voimme huomata, on kuulla merkitystä monessakin mielessä elämän kulkuun koko maapallollamme. Ei olekaan ihme, että kuuta on kunnioitettu aikojen saatossa niin tarinoissa, mytologioissa, kielessä kuin uskonnoissa. Syytä onkin, sillä ilman kuuta emme pärjäisi kovinkaan pitkään. Vaikka vuosituhannet vaihtuvat, säilyy kuun merkitys omassa ylhäisyydessään. Tieteellisten metodien kehittymisen myötä kuun vaiheita on myös opittu hyödyntämään ennennäkemättömillä tavoilla.

Kiehtova täysikuu

Täysikuuhun liitetään erilaisia myyttejä ja uskomuksia, joihin kuuluu myös mystisiä ja pelottavia piirteitä. Esimerkiksi vampyyreihin ja ihmissusiin liittyvissä tarinoissa mainitaan poikkeuksetta täysikuu. Vaikka täysikuun aiheuttamaan ”hulluuteen” ei uskoisikaan, huomaa moni nukkuvansa huonommin täydenkuun aikaan. Toisinaan voi käydä myös niin, että yö kuluu sängyssä levottomasti pyöriskellen ja seuraavana päivänä selviää, että edellisenä yönä oli täydenkuun aika.

Kuulostaa uskomattomalta, mutta on todettu, että täydenkuun aikaan tehdään tavallista enemmän rikoksia. Syy-seurausyhteys tiedostettiin eurooppalaisessa lainsäädännössä aina keskiajalle saakka siinä määrin, että täysikuuta pidettiin lieventävänä seikkana rikoksesta tuomittaessa.

Eläimet reagoivat omalla tavallaan erityisesti täydenkuun aikaan. Silloin saaliseläimet eivät ole liikkeellä, koska täydenkuun valossa saalistettavat eivät uskalla liikkua. Myös kalat pysyttelevät piiloissaan ja täydenkuun aikaan kalasaalis voi jäädä huomattavan kehnoksi. Toki petokalojen pyydystäjiä voi onnistaa, perustuen siihen, että niiden on löydettävä ravintonsa jostain joka tapauksessa, oli täydenkuun aika tai ei. Täysikuu innostaa eläimet monesti parittelupuuhiin, sillä naaras voi valita uroonsa paremmin kuun kirkkaassa loisteessa.

Superkuu

Superkuusta puhutaan, kun kuu sijaitsee ratansa lähimmässä pisteessä maahan katsottuna täydenkuun aikaan. Superkuu-nimitys liittyy yksinkertaisesti siihen, että tuolloin kuu näyttää poikkeuksellisen suurelta ja kirkkaalta. On tutkittu, että superkuu ei ole pelkkä optinen illuusio, vaan kuu näyttää oikeasti tuolloin noin 14 % suuremmalta ja 30 % kirkkaammalta. Toisinaan ihmeellisen punaisena helottava superkuu osuu kohdalle suhteellisen usein, sillä keskimäärin joka 14. täysikuu on superkuu. Mikäli superkuun onnistuu näkemään, kannattaa siitä napata kuva tai pari. Onnistuneesta lopputuloksesta saa esimerkiksi seinälleen upean valokuvataulun tai tietokoneensa tai puhelimensa näytölle yksilöllisen, muistoja herättävän taustakuvan.