Select Page

Kuulla on erittäin voimakas merkitys maahan ja ylipäätänsä meidän olemassaoloomme. Vaikka maa on suurempi kuin kuu ja sillä on kuun sekä maan välisessä yhteydessä suurempi merkitys, olisimme pulassa ilman kuuta. Siihen liittyy paljon uskomuksia ja tarinoita, onhan se ihmetyttänyt taivaalla jo esi-isiemme aikaan. Moni on tutkinut kuuta tarkemminkin ja se tulee vastaan arkipäiväisissäkin asioissa. Toisaalta kuun liikkeiden seuraaminen voi olla vain mielenkiintoinen harrastus.

Kuun kulku ja vaiheet

Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja 365 kertaa vuodessa. Kuu kiertää maapalloa yhden kerran kuukaudessa ja 12 kertaa vuodessa.

Kuu on auringon jälkeen toiseksi kirkkain avaruudenkappale, joka näkyy maahan. Se näyttää maahan aina saman puolensa. Sen eri vaiheet riippuvat siitä, mistä suunnasta aurinko sitä valaisee ja siitä riippuu, minkä näköisenä se esittäytyy maalle.

Kuusta sanotaan erilaisia nimityksiä riippuen siitä, millaisena se näyttäytyy maahan. Perusvaiheet ovat uusikuu, täysikuu, yläkuu ja alakuu. Se, miten päin kuun sirppi näkyy taivaalla, kertoo sen, onko meneillään ala- vai yläkuun aika.

Muistisääntönä voi esimerkiksi vetää pystysuoran viivan mielessään sirpin vasemmalle puolelle. Jos siitä muodostuu K-kirjain, on kyseessä alakuu, joka kutistuu. Jos tulee P-kirjain, se pullistuu eli on kyseessä yläkuun aika. Alakuu on 1-2 viikkoa täysikuun jälkeinen aika, ja yläkuu on 1-2 viikkoa täysikuuta edeltävä aika.

Kuukalenterit

Kuukausikalenterimme perustuu kuun liikkeisiin. Se ei ole kuitenkaan täydellinen, sillä kuun kierrossa on todellisuudessa hieman yli 27 vuorokautta. 200 vuoden sisällä heittoa on kuitenkin yhteensä kokonaisuudessa vain yhden vuorokauden verran.

Heprealaisten ja islamilaisten kalenterit on tehty seuraamaan tarkoin kuun liikkeitä. Muslimit odottavatkin joka vuosi innolla uuden kuun syntymistä erityisesti ramadanin pyhän paastokuukauden aikaan.

Kuun vaikutukset maahan

Maan ja kuun vetovoimat ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä vaikuttaa maassa muun muassa nousu- ja laskuvesiin. Kuun vetovoima vaikuttaa voimakkaammin sille puolelle maapalloa, jota se on lähimpänä ja heikommin sille puolelle, jota on kauempana. Tiedemiehet ovat jopa kertoneet, että muinoin laskuvesien aikana rannalle jääneet eläimet ovat keksineet selviytymismenetelmän maalla ja näin on maapallolle syntynyt uusia lajeja.

Magneettikenttien vaikutuksesta toisiinsa maa pysyy aisoissa ja kiertää akselinsa ympäri tasaisesti. Jos kuuta ei olisi olemassa, maa alkaisi heittelehtiä ilman säännönmukaisuutta ja vuodenajoista saataisiin luopua. Tämä olisi kuitenkin pieni murhe, sillä aikaa myöten koko maapallo peittyisi lumesta ja jäästä.

Kenelle kuun liikkeiden seuraamisesta voi olla hyötyä?

Joku kertoo olevansa kuuhullu ja toinen leipoo pullansa yläkuun aikaan. Kuun liikkeitä on käytetty hyödyksi monessa eri arkisessakin asiassa. Ennen käytettiin enemmänkin hyödyksi kuun vaiheita esimerkiksi maataloudessa ja puutarhan hoidossa. Erilaisen asentojen aikoina tehtiin erilaisia töitä. Perussääntönä on, että yläkuu kasvattaa, alakuu hävittää ja täysikuu valaisee. Sen seuraaminen on otettu uudelleen yhä laajemmin käyttöön esimerkiksi luomuviljelyn yhteydessä.

Eläimet reagoivat omalla tavallaan erityisesti täyden kuun aikaan. Silloin saaliseläimet eivät ole liikkeellä, koska täydenkuun valossa saalistettavat eivät uskalla liikkua. Myös kalat pysyttelevät piiloissaan ja kalasaalis täydenkuun aikaan voi jäädä kehnoksi. Toki petokalojen pyydystäjiä voi onnistaa, perustuen siihen, että niiden on löydettävä ravintonsa jostain joka tapauksessa, oli täydenkuun aika tai ei. Täysikuu innostaa eläimet monesti myös parittelemaan, sillä naaras voi valita uroonsa paremmin kuun tuoman loisteen suojin.

Kuten voimme, huomata on kuulla merkitystä monessakin mielessä elämän kulkuun koko maapallollamme. Sitä onkin aina osattu kunnioittaa tarinoissa, mytologioissa, kielessä ja uskonnoissa. Syytä onkin, sillä ilman kuuta emme tulisi pärjäämään kovinkaan pitkään.